LAUKKU
Eh, näitä on monta! On kassia ja reppua...ja aina ne kertyvät täyteen paperia ja sälää. Tällä hetkellä mukana kulkee pieni itse kudottu pussukka (taisi olla eka juttu mitä pikku kangaspuillani tein), enemmän tavaraa mahtuu Globe Hopen olkalaukkuun, jonka löysin kympillä kirpparilta (se maksaa uutena 5 kertaa enemmän).
LOMPAKKO
Tämä maatuskakukkaro pitäisi uusia, koska vetoketju on rikki ja vaatii ajoittain väkivaltaa auetakseen. Jotain samankaltaista varmaan tulee tilalle. Sisällä on monta kirjastokorttia, muttei yhtään kanta-asiakaskorttia. Vakoilevat kuitenkin sellaisten kautta!
AURINKOLASIT
Kun ei tarvitse vahvuuksia, voi ostaa niitä kahden euron laseja ja rikkoa tai hukata ne. Paras oli kyllä se, kun ajoin pyörällä aurinkolasit päässä ja seuraavaksi ajoin lasien yli.
KORUT
Nythän on niin, etten oikein osaa käyttää koruja ja olen ollut 14 vuotta naimisissa ilman sormusta. Mutta jonkinmoinen varasto koruja kuitenkin löytyy, iso osa isoäidin jäämistöä ja itse olen tehnyt lisää...askartelmassa ja virkkauslanka, jo siitä koru tulee ja sopii nikkeliallergisellekin. Tuo keskellä oleva "tiikerikuvioinen" massakoru ei kylläkään ole itse tehty, vaan Elvarilta (paikallinen yrittäjä, jonka koruja myydään myös kunnan infopisteessä). Lontoon bussista tursuavat vihreät korut on tehnyt toistaiseksi nimettömämpi paikallinen tekijä, Taivaan takana.
TV
Lapsuudenkodissani ei ollut tv:tä, koska se nyt vaan on roskaa ja kunnon intellektuelli lukee kirjoja (arvatkaa, kummista muut lapset halusivat välitunnilla keskustella?). Kun altistus tuossa herkässä kehitysvaiheessa jäi vähiin, en ole oikein oppinut katsomaan tv:tä - sitäpaitsi netti vie niin paljon aikaa ja niitä kirjojakin pitäisi lukea. Eikä meillä edes ole telkkaria, mutta onneksi tämä mökki on myös pienen tuotantoyhtiön toimisto ja editointitila, joten videomonitorista voi katsella ohjelmia (niin, vähäinen telkkarinkatseluni ei ole estänyt tekemästä joskus ohjelmaa sinnekin ;). Salainen perversioni ovat kokkiohjelmat, vaikka niissä aina kokataan kuolleita eläimiä ja muutenvaan outoja juttuja. Yksi asia on kuitenkin varma: telkkarista tulee joka päivä joku natsiohjelma. Onkohan Hitlerin elämässä vielä jokin yksityiskohta, josta emme tiedä?
KÄNNYKKÄ
Simpukkapuhelin on siitä hyvä, että läppä estää heinäsilppua menemästä näppäinten väliin. Pieni puhelin myös mahtuu taskuun (mukaanlukien ratsastushousujen minitasku). Ja kamalasti toimintoja tuollaiseen pieneenkin puhelimeen mahtuu: on videokameraa ja GPS:ää ja kalenteria. Nettiin ei pääse, mutta ehkä meikäläisenkin elämään sopii joku hetki, jolloin en ole netissä. Ehkä. Kun muutan mieleni, ostan älypuhelimen.
KENGÄT
Niitä on hämmästyttävän vähän siihen nähden, ettei kuistilla juuri lattiaa näy. Kumisaappaita on kahdet: tallille ja siviiliin, lenkkareita samoin: juoksemiseen ja ratsastamiseen. Tähän vuodenaikaan löytyy myös tennarit ja vaelluskengät, kesäksi vaellussandaalit. Talveksi samoin sekä talli- että siviilikengät ja parit korkokengätkin on, vaikken ymmärrä kuinka niissä voi tehdä muuta kuin istua.
Kerran luin lehdestä ekologisesta ihmisestä, jolla oli vain kahdet kengät (kesäksi ja talveksi), mutta hän ei oletettavasti tehnyt muuta kuin käveli asfaltilla.
TENNARIT
Prismasta keväällä ostetut ja pohjakin on vielä ehjä!
FARKUT
Farkut kuuluvat ilmeisesti samaan paheelliseen jenkkikapitalistien kategoriaan kuin telkkarikin, koska lapsena en omistanut sellaisia. Olinkohan viidennellä vai kuudennella luokalla, kun hain jostain tavaranvaihtotapahtumasta itselleni farkut ja collegepaidan. Seuraavana päivänä koulussa luokkatoveri loihe lausumaan: "Sähän olet kuin yksi meistä!". Yksi joukosta mutta ah niin yksilöllinen (ei kuitenkaan väärällä tavalla), se on ihmisen perimmäinen pyrkimys.
Mutta jos tässä nyt haluttiin kuulla vaatekaappini sisällöstä, niin farkkuja on seitsemät ja yhteishinta seitsemän euroa. Jostain syystä maailma on täynnä ihmisiä, jotka haluavat lahjoittaa farkkuja ja sehän sopii. Hämmästyttävintä on, että ne farkutkin sopivat.
MP3
No tämä on lyhyt luku: en omista mp3-soitinta. Teini kyllä voitti sellaisen joskus ratsastuskisoista ja olen ajatellut kinuta sen omaan käyttööni, koska hän kuuntelee musiikkia puhelimesta.
TIETOKONE
Tätä en taida jaksaa edes kuvata, ihan tavallinen ruma perusläppäri ja senkin omistaa miehen firma. Teini joskus protestoi sitä, että minulla on parempi kone käytössäni, mutta eipä ole vielä suostunut mitään konttorihommia hoitamaan joten taidan pitää tätä jatkossakin.
Kaikki sähkölaitteethan taitavat nykyisin olla tietokoneita, työpaikallani jopa kuivausrummussa on USB-liitin...
MEIKIT
Lyhyeksi jää tämäkin luku, sillä en yleensä meikkaa. Meikkivoide löytyy ja jossain on huulikiiltokin, mutta en jaksa etsiä sitä kuvaa varten. Elämä on vain liian lyhyt meikkaamiseen, vaikka se saattaa toki olla kanssaihmisten tappio.
KASVOVOIDE
Sama voide kuin muuhunkin kroppaan. Freeman on eläimillä testaamaton merkki, jota saa marketistakin, sitä siis.
DEODORANTTI
Kerran ostin luomudeodoranttia, joka haisi jo valmiiksi hieltä. Harmi vain, että huomasin sen vasta useamman viikon käytön jälkeen matkalla juhliin. Se onkin deodoranttien dilemma: pitää valita haluaako enemmän kemikaaleja ja hajunpoistoa, vai vähemmän kemikaaleja ja enemmän hyvää mieltä? En ole vielä oikein ratkaissut sitä, joten omistan kaksi.
HAMMASTAHNA
Sama juttu tässä. Ja pitääkö sitä fluoria olla vai ei? Siis kaksi tuubia (ja kyllä, kuvattuna keittiössä koska tässä mökissä ei ole kylpyhuonetta eikä ylipäätään muuta vesipistettä kuin keittiön tiskiallas. Tai on wc-pönttö, mutta kukapa sieltä hampaidenpesuvettä ottaa).
SHAMPOO/HOITOAINE
Tämä on helppo, käytän Lushin palashampoota. Eipä haittaa että pitää hakea Helsingistä, kun yksi pala kestää ikuisesti (paitsi ne, joissa on hoitoaineklönttejä mukana). Älkää kysykö mikä niistä tuo on, en muista...
SAIPPUA
Oi, saippua! Niitä aina saa jostain ja onhan niitä kiva ostaakin ja kuitenkin se pala kestää ikuisesti. Voisin siis alkaa saippuakauppiaaksi.
TUOKSU
Tällä ehkä tarkoitettiin hajuvettä, mutta en omista sellaisia. Yksi lempituoksuni on hevonen, joskaan en välitä siitä kotona. Sitkeällä jankuttamisella olen saanut teininkin oppimaan, että kotiin tullessa tallivaatteet riisutaan ja jätetään kuistille. (Kuvassa poni haistelee palavan nuotion tuoksua ja on siksi kerrankin hereillä.)
MINERAALIVESI
Meillä juodaan naapurin lähdekaivosta, ei tarvitse ostaa lähdevettä erikseen! Mineraaleista en tiedä kun vettä ei ole tutkittu, mutta edelliset asukkaat ainakin elivät vanhoiksi. (Äsken kun hiippailin kuvaamassa kaivoa, mietin mitä sanon jos naapurin pappa tulee kysymään mitä teen. Joo mä osallistun sellaiseen meemiin... Vai aloitetaanko siitä mikä on blogi. No mistäs minä tiedän, vaikka hän olisi kuinka valveutunut netin käyttäjä ja lukisi tätäkin. Mutta tuskin ehtii, kun näyttää touhuavan koko ajan kaikenlaista järkevää, aamuviideltä jo traktori pärisee.)
VIINI
Valitaan etiketin perusteella. Jos siinä on kana tai hevonen, sitä täytyy kokeilla. Viimeksi ostin neliapilan kuvalla varustettua.
DRINKKI
Vihreä tee! Ja kaikenmoiset yrttijuomat. Mukeja on liikaa. Kuvassa etualalla Kaunissaaresta kerätyt kivet, kukkalautasella on Porkkalasta kerättyjä, meren pyöreiksi huuhtomia.
LEIPÄ
Tässä eilen leipomani, kaupasta ostan tummaa mutta jos itse leivon niin vaaleaa täysjyvää (ehkä mä sen ruisleivänkin vielä joskus opettelen). Ja sitä menee paljon, lapset voisivat luultavasti elää pelkällä leivällä. Erikoista meillä on ehkä se, ettei jääkaapista löydy makkaraa tai juustoa. Itse laitan leivän päälle yleensä margariinia ja suolakurkkua, tomaattikin käy. Hillo on myös hyvää. Avokadomössö toimii ja purkkipavut (ihan totta), ketsuppi ja Hesen valkosipulikastike ovat myös herkullisia vaikkei sitä kukaan muu uskokaan :P
RUOKA
Meillä syödään yleensä joko mumtsikaa (=kaikkea sekalaista paksumpana kuin keitto) pastan/perunan kanssa tai keittoa. Tänään mumtsikassa on punajuurta, sipulia, kesäkurpitsaa, kasvikermaa ja tofua.
Lapsena ja nuorena tykkäsin ruuanlaitosta (ja syytä olikin, koska äiti oli vuorotyössä eli pitopalvelua heikosti saatavana), sitten kyllästyin ja ruuanlaitoksi olisi riittänyt papupurkin avaaminen. Nyt olen alkanut taas kiinnostua punajuurten raastamisesta ja muusta vaivalloisesta, mistä mies kiittää kun on joutunut kokkaamaan kaikki nämä vuodet.
JÄÄTELÖ
Tähän ei oikein ole mitään merkittävää sanomista, mikä on sikäli hämmentävää että olen ehkä tämän pallonpuoliskon makeannälkäisin ihminen. Mutta ottaa päähän sekin, että kaikki jäätelö kuuluu nykyään jollekin monikansalliselle firmalle. Voisihan sitä tietysti tehdä itse, isältä 90-luvulla saatu jäätelökonekin toimii vielä. Mies sillä joskus jäätelöä tekee.
KARKIT
Pidän karkista! Jos ostan sitä, syön kaiken. Mikä karkkivarasto? Siksi ei ole mitään kuvattavaakaan, söin jo tänään ostamani lakupötkön. Suklaa on myös hyvää.
LAKANAT
No niitä nyt on kaikenlaisia, vanhimmat 70-luvulta peräisin. Itse pidän värikkäistä.
KAMPAAJA
Nytkö saa mainostaa? Kirsin tyylitukka, menkää sinne jos olette täältä suunnalta! Edullinen ja hyvä. Varmaan pitäisi käydä useammin, mutta tuntuvat nuo hiukset mukana roikkuvan vähän rumempinakin. Itse asiassa vuosia leikkasin hiukset joko itse tai pakotin miehen tekemään sen, kampaajalla käyn lähinnä siksi että haluan tukea tuttua yrittäjää (ja kieltämättä sieltä tulee ulos paremman näköisenä kuin sisään meni ;).
ALUSVAATTEET
Värejä kiitos niihinkin, eihän niitä kukaan näe mutta itseä harmittaisi pukea tylsännäköiset. Liivien ostaminen on niin rasittavaa (haloo, riisuttava kaikki vaatteet yläosasta), etten omista kovin monia. Olin muuten kerran alusvaatekutsuilla. Kaikki kivat mallit oli tarkoitettu niille, joilla on oikeat rinnat. Totesin että enhän minä siihen kuole, jos en osta mitään, johon myyjä parkaisi: "Mutta mä kuolen, jos en saa palvella!". Se on vakavaa puuhaa tuo verkostomarkkinointi.
PÄIVÄLEHTI
Luetaan netistä. Onneksi lähettävät kahdesti viikossa ilmaisen paikallislehden, niin saa sytykettä (lukemisen jälkeen).
LEHTI
Tarvitseeko tähän sanoa enempää? Meillä on kirja- ja lehtipinoja joka paikassa (miksei tässä muuten kysytty mitään kirjoista?), on koiralehteä ja hevoslehteä ja tiedelehteä ja nörttilehteä ja yrittäjien lehteä ja naistenlehteä ja käsityölehteä ja...jotain omakotilehtiä ja varmaan jotain muutakin. Lukeminen kannattaa aina.
SÄNKY
On vuodesohva. Kriteerinä oli, että pitää olla puurunko, 36 eurolla sellainen löytyikin huuto.netistä. Tyynyt ovat rumat kuin fan, mutta niiden päällähän voi pitää jotain peitettä (tässä kaksi tuttavalta ilmaiseksi saatua patjansuojaa, edellisessä kuvassa näkyy olevan fleecepeitto) ja sitä on helppo vaihdella jos kyllästyttää. Tyynyliinat vaihdoinkin juuri, johan ne vanhat kaipasivatkin pesua. Sängyn huono puoli on se, ettei tuonne sisään kovin kummoinen patja mahdu. Aika ohuella lätyllä siis nukutaan ja sänky nariseekin aika lailla, mutta ovathan suomalaiset hetekallakin selvinneet.
T-PAITA
Kuunneltuani vuosia miehen valitusta siitä, miten t-paidan kaula-aukko ahdistaa, aloin itsekin uskoa siihen ja sen seurauksena hävitin miltei kaikki t-paitani. Jäljelle jäi yksi avarammalla kaula-aukolla varustettu ja tunnesyistä säästetyt eläinaiheiset (kuka voisi vastustaa Suomen Jyrsijäliiton t-paitaa kultaiselta 80-luvulta?). Sen sijaan kaappiin on muuttanut pino spagettiolkaintoppeja lämpimiä kelejä varten, ei meinaan kaulaa purista! Ja nyt kesällä ostin kuvassa näkyvän teknisen T-paidan, se on hyvä ratsastaessa turvaliivin alla. Siinä panssarivaatteessa nimittäin tulee hiki!
Olipas tässä juttua kerrakseen, ihmettelen jos joku jaksoi tänne asti :D Seuraavaksi jotain muuta...
